Eroottiset tarina homo seksi sivut

eroottiset tarina homo seksi sivut

..

Eturauhas orgasmi thaihieronta oulu gay

Kiinan eroottisen kirjallisuuden tunnetuin teos Jinpingmei kirjoitettiin luvulla Ming-dynastian aikana. Romaani kertoo varakkaasta elostelijasta Hsi Menistä ja hänen vaimoistaan. Kirja oli ilmestymisaikoinaan suosittu ja hyväksytty, mutta se kiellettiin Kiinassa luvulla kahdeksi vuosisadaksi. Daniel Defoe kirjoitti vuonna prostituoidun elämäntarinan Moll Flanders ja John Cleland kirjoitti vuonna samasta aiheesta romaanin Fanny Hill , josta tuli suurmenestys, vaikka orgioita kuvaava kirja olikin pitkään kielletty [9].

Kuten Fanny Hill, myös Choderlos de Laclos 'n teemoiltaan ajaton eroottinen romaani Vaarallisia suhteita on poikinut useita nykyajan elokuva- ja televisioversioita [10].

Ranskalainen markiisi de Sade antoi nimensä sadismille pääteoksensa Justine myötä. Vankilassa kirjoitettu ja nimettömänä ilmestynyt teos on täynnä väkivaltaisen seksuaalisuuden kuvauksia, ja siitä tuli valtavan suosittu.

Kirjaa voi pitää myös yhteiskuntakritiikkinä , samoin kuin markiisin muitakin teoksia, kuten Sodoman päivää. Italialainen Giacomo Casanova julkaisi lennokkaat muistelmansa luvulla, ja hänen nimensä on sittemmin merkinnyt vastustamatonta naissankaria.

Gustave Droz kirjoitti sensuellisti naisten välisestä rakkaudesta kertovan Ystävättäret [13]. Leopold von Sacher-Masoch antoi nimen masokismille kirjallaan Venus turkiksissa , joka käsittelee etenkin ruoskintaa ja turkisfetissiä. Viktoriaanisen ajan Britanniassa seksistä tuli tabu , ja eroottinen kirjallisuus kärsi sensuurin tiukentumisesta.

Tämän seurauksena brittiläinen eroottinen kirjallisuus toisaalta muuttui mannermaista kirjallisuutta suorasukaisemmaksi, sillä kiellettyjen kirjojen sisältö oli kaiken kontrollin ulkopuolella. Irlantilaissyntyinen Frank Harris kuvaili omassa elämäkerrassaan Elämäni ja rakkauteni luku seksiseikkailujaan viktoriaanisen ajan Englannissa.

Moderni kirjallisuus syntyi luvun alussa, ja sen myötä tabut murtuivat myös eroottisessa kirjallisuudessa niin, että arvostetutkin kirjailijat saivat avoimesti kirjoittaa pornografista kirjallisuutta. Pierre Louÿsin Afrodite oli aikansa myydyin kirja Ranskassa [22]. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja joutui kotimaassaan vielä sensuurin hampaisiin, ja se julkaistiin Englannissa ja käännettiin suomeksi vasta luvulla [23].

Jean Genet 'n Querelle de Brest oli nihilistinen miesprostituoidun ja pikkurikollisen homoseksuaalinen kuvaus [24]. Yhdysvaltalainen Henry Miller kuvasi rehellisesti miehen ajatuksenjuoksua luvulta luvulle, tuoden seksin arkipäiväiseksi osaksi kirjallisuutta [25]. Vladimir Nabokovin Lolita herättää yhä huomiota kuvauksellaan aikuisen miehen ihastuksesta lapseen, vaikka kirjassa ei seksikohtauksia olekaan [26]. Seksuaalinen vallankumous —luvuilla vapautti eroottisen kirjallisuuden lopullisesti, ja ennen kielletyt kirjat saatettiin vihdoin julkaista niin länsimaissa kuin Suomessakin [27].

Suomessa myydyt vahvasti seksuaalissävytteiset tai itse yhdyntää kuvaavat kirjat painettiin aluksi Ruotsissa ja myytiin Suomessa tiskin alta asiakkaille [28]. Miehen ja naisen seksuaalisuutta käsittelevät raportit ja lukijoiden omat seksuaalikokemuskokoelmat, kuten Kinsey - ja Hite -raportit sekä Nancy Fridayn Salainen puutarha , arkipäiväistivät ihmisten seksifantasioita ja hälvensivät outouden pelkoa.

Yksi ajan tunnetuimmista eroottisista romaaneista oli Emmanuelle Arsanin tai yleisen käsityksen mukaan hänen diplomaattiaviomiehensä Louis-Jacques Rollet-Andrianen [29] kirjoittama, naisen seksuaalista vapautumista kuvaava Emmanuelle Kirjan nosti tunnetuksi erityisesti siitä tehty elokuva Emmanuelle , joka herätti myös paljon kritiikkiä seksikohtaustensa takia, jotka vaikuttivat paikoitellen väkisinmakaamisilta [30].

Eräänä eroottisen kirjallisuuden alalajina ovat olleet pehmytkantiset taskukirjat , joissa saattoi olla myös kuvitusta. Näitä kirjoja kutsutaan seksipokkareiksi. Tabuja ei kirjallisuudessa enää juurikaan ole, ja lukijan hätkähdyttäminen on vaikeaa. James , [35].

Elias Lönnrot keräsi luvulla muiden runojen ohella paljon myös siekailemattomia seksirunoja, joita ei kuitenkaan julkaistu ennen kuin vuonna Suomen kansan vanhat runot -sarjan Vähitellen myös muu orientin erotiikkakirjallisuus tuli tutuksi länsimaissa. Ja kun länsimaissa alettiin julkaista yhä pornahtavampia "tositapahtumiin" perustuvia itämaiden kuvauksia, oli orientin oletettu hillittömyys haaremilaitoksineen laajasti länsimaailman tiedossa. Hämeen-Anttilan mukaan islamilaisen maailman erotisointi johti siihen, että luvun seksituristien virrat suuntautuivat Turkkiin, Pohjois-Afrikkaan ja Egyptiin.

Etenkin homot etsivät idästä vapautuneempaa yhteiskuntaa. Kun sitten turistit ja eritasoiset tutkijat lähettivät länteen kuvia ja kuvauksia pääasiassa itämaiden prostituoiduista, oli länsimaailman näkemys orgioihin taipuvaisista muslimeista täydellinen.

Vastaavasti monet eurooppalaisiin seksituristeihin tottuneet marokkolaiset luulivat kaikkia länsimaalaisia homoiksi. Yksi orientin kuvaajista oli kuuluisa suomalainen tutkimusmatkailija Georg Wallin hänellä on nimikkokatu Helsingin Kalliossa.

Wallinin kirjoitukset olivat ajan tyylin mukaisia - hän naiskenteli noin vuotiaiden prostituoitujen kanssa ja lähetti näistä tutustumisistaan selvityksiä Suomeen. Hämeen-Anttilan mukaan Wallinille kelpasi kaikki: Hämeen-Anttila kuitenkin ikään kuin ymmärtäväisesti muistuttaa, että Wallin oli yhtä innostunut ilotytöistä myös Euroopassa. Orientin muuttuminen länsimaalaisten silmissä eräänlaiseksi seksuaalisuuden vapaavaltioksi ei ollut aivan tuulesta temmattua, vaikka luvun pornografiset kuvaukset olivat elosteluineen hieman yliampuvia.

Hämeen-Anttilan mukaan islamilainen maailma oli perinteisesti vapaamielisempää ja tämä mahdollisti myös länttä laajemman eroottisen kirjallisuuden. Hämeen-Anttilan kirja keskittyy pääosin keskiajalta säilyneisiin tarinoihin ja oppaisiin. Keskiajalta on säilynyt pääasiassa kahdenlaisia kirjoituksia: Uskonnollinen kirjallisuus kertoo miten ihmisten olisi pitänyt elää ja juuri näitä elämästä vieraantuneita kirjoja nykyajan fundamentalistit käyttävät Hämeen-Anttilan mukaan ohjenuoranaan.

Toisaalla ovat keskiajan ns. Niin tai näin, Hämeen-Anttilan kirja siteeraa näitä hillittömiä kirjoja huomattavasti enemmän kuin imaamien käytösoppaita. Ja hyvä niin, sillä Hämeen-Anttilan kirja on hauska ja kaikkea muuta kuin ahdasmielinen. Itse asiassa vaikka lähdekritiikki on hyvää pitää mielessä, keskiajan islamilaisia seksioppaita tai Tuhannen ja yhden yön tarinoita kirjoitettiin juuri viihtymistarkoituksessa ja siinä mielessä niitä on hyvä nytkin lukea. Toki niissä oli ajalle tyypillisiä opetuksia ja varoituksia naisten kavaluudesta ja uskottomuudesta, mutta yhtä kaikki, uskottomuuden kaikki muodot on sitten kerrottu yksityiskohtaisesti kaikkien lukijoiden ja kuulijoiden iloksi.

Niin, tiesittehän, että jos jostain löytyy uskollisena pysynyt vaimo, niin hänellä ei ole vain ollut tilaisuutta olla uskoton. Kirja on hyvä opas ikiaikaisiin ajattelutapoihin - ja käytäntöihin.

Jo keskiajan islamilaisessa maailmassa "tiedettiin", että mustat miehet ovat kyvykkäämpiä ja että heillä on parempi varustelu. Varustelun koko ja laukeamisen hitaus sekä kyky uuteen aktiin nopeasti edellisen jälkeen tuntuvat olevan jatkuvia teemoja tässä kirjallisuudessa. Myös esileikkien tärkeys tuodaan koko ajan esille - jopa itse profeetta on sanonut, että esileikit erottavat ihmisen eläimestä. Ja piristeitäkin käytettiin reippaasti, niin viiniä, hasista kuin tyrmäystippojakin.

Eräskin opettaja riehui hasista liikaa nautittuaan penis kädessä luokkahuoneessaan ja aiheutti luonnollisesti skandaalin - lööppiin olisi mies päätynyt nykyaikana. Oikeastaan ainoa keskiaikaisen eroottisen kirjallisuuden jonkinasteinen tabu näyttää olleen oraalinen seksi.

Tosin Hämeen-Anttila ei osaa selittää, miksi oraaliseksistä ei kirjoitettu. Sen sijaan anaaliseksi oli hyväksyttävää ja sitä kuvataan kirjallisuudessa runsaasti. Vaikka uskonto kielsi avioliiton ulkopuolisen seksin ja siten myös homoseksuaalisuuden, käytännössä homosuhteet olivat yleisesti sallittuja.

Anaaliseksi oli kirjallisuuden mukaan normaalia myös heterosuhteissa. Hämeen-Anttila selvittää pitkään homoseksuaalisuuden historiaa arabialais-islamilaisuudessa ja päätyy näkemykseen, jonka mukaan homoseksuaalisuuden hyväksyminen tuli islamilaiseen kulttuuriin luvulla Persiasta.

Persian hovikulttuurissa oli puolestaan antiikista juontuva homoeroottinen perinne. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että arabit olisivat sankoin joukoin ryhtyneet homosuhteisiin, vaan että homoseksuaalisuus nähtiin yhtenä hyväksyttynä osana miesten välistä seksielämää. Sen sijaan naisten välisiin suhteisiin - eli "hinkkaamiseen" - suhtauduttiin kielteisemmin.

Amarillo helsinki ikäraja salaista homo seksiseuraa

Eroottiset tarina homo seksi sivut